Kunta- ja aluevaaliehdokas Juha Piitulaisen mielipidekirjoitus
Vuonna 2055 Ilomantsi on noussut koko Suomen kestävän kehityksen malliesimerkiksi. Tämä entinen rajapitäjä on onnistunut yhdistämään perinteet ja modernin teknologian tavalla, joka on houkutellut takaisin niin paluumuuttajia kuin uusia asukkaitakin. Ilomantsi tunnetaan nyt paitsi elinvoimaisena ja omavaraisena yhteisönä, myös globaalina esimerkkinä siitä, miten luonnonvaroja voidaan hyödyntää kestävästi ilman, että ympäristö kärsii.
Paikalliset elinkeinot kukoistavat. Metsänhoito perustuu jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, mikä on palauttanut alueelle rikkaan eläimistön ja sienestys- sekä marjastusperinteen. Pienet, paikalliset sahat ja puusepänverstaat tekevät yhteistyötä modernien bioteollisuusyritysten kanssa, joissa puuraaka-aineista jalostetaan korkean lisäarvon tuotteita. Metsien omistus on säilynyt paikallisilla, ja pitkän aikavälin luonnonhoitostrategiat takaavat, että jokainen sukupolvi saa nauttia metsien antimista.
Energian tuotanto on Ilomantsissa siirtynyt täysin uusiutuviin lähteisiin. Neovan aktiivihiilitehtaan turpeenpoltto päättyi jo 2030-luvulla, ja sen tilalle kehitettiin hajautettu energiantuotantomalli, joka hyödyntää geotermistä energiaa, aurinkopaneeleja ja biokaasua. Entisillä turpeennostoalueilla kasvaa nyt monimuotoinen kosteikkoekosysteemi, joka toimii hiilinieluna ja houkuttelee takaisin uhanalaisia lintulajeja. Ilomantsin energiaylijäämää myydään naapurikunnille, ja alue on tunnettu omavaraisuudestaan.
Kaivannaisteollisuus on kokenut uuden nousun vastuullisena ja pienimuotoisena toimialana. Pampalon kultakaivos ja muut mineraaliesiintymät toimivat kestävällä periaatteella, jossa arvomineraaleja ja mustakiveä jalostetaan paikallisesti pienyritysten voimin. Tämä on mahdollistunut vahvan alan koulutustoiminnan ansiosta – Ilomantsissa toimii nykyään kaivos- ja materiaalitekniikan koulutuskeskus, joka tuottaa asiantuntijoita vastuulliseen kaivostoimintaan ja jatkojalostukseen. Yritystoiminnan kasvu on luonut työpaikkoja ja sitouttanut nuoria jäämään paikkakunnalle.
Koitere ja muut vesistöt ovat kirkastuneet vuosikymmenien luonnonhoitotyön tuloksena. Kalakannat ovat elpyneet, ja Ilomantsi onkin nykyään Suomen kestävästi tuotetun kalan keskus. Paikalliset vesiviljelylaitokset toimivat symbioosissa luonnonkalakantojen kanssa, ja jokainen veden äärellä sijaitseva kylä hyödyntää energiaa vesivoiman ja aurinkopaneelien avulla. Ekologinen matkailu on kasvanut voimakkaasti, ja Ilomantsi tunnetaan erityisesti hiljaisuuden ja luonnon hyvinvointivaikutuksia tarjoavana kohteena.
Kyläyhteisöt ovat elpyneet. Digitalisaatio ja etätyön yleistyminen ovat mahdollistaneet monelle paluumuuttajalle arjen luonnon keskellä ilman, että tarvitsisi lähteä kasvukeskuksiin työn perässä. Ilomantsin kouluista on tullut tunnettuja modernista ja luonnonläheisestä opetuksestaan, jossa yhdistyvät vanhat perinteet ja huipputeknologia. Paikallinen ruokatuotanto on kehittynyt huimasti: villiruoka, marjat, sienet ja lähiliha ovat kysyttyjä vientituotteita, ja Ilomantsin brändi tunnetaan korkealaatuisena ekologisena tuottajana.
Pogostan hiihto vetää jälleen tuhansia osallistujia, ja tapahtumakartta on laajentunut kattamaan ympärivuotisia luontourheilutapahtumia. Ilomantsissa on nykyään Euroopan pohjoisin pitkän matkan polkupyöräilyreitti, joka houkuttelee retkeilijöitä eri puolilta maailmaa. Mökkikylät ovat täynnä elämää, sillä kaupunkilaiset viettävät entistä enemmän aikaa Ilomantsin maisemissa – ei enää vain kesälomilla, vaan ympärivuotisesti. Kestävä rakentaminen ja perinteisten hirsitalojen arvostus ovat tehneet Ilomantsista puuarkkitehtuurin edelläkävijän, jossa uudet ekologiset rakennusratkaisut yhdistyvät vanhaan rakennusperinteeseen.
Kulttuuri ja yhteisöllisyys ovat Ilomantsin sydän. Paikallinen kirjasto toimii nykyään monitoimikeskuksena, jossa järjestetään kirjallisuus-, taide- ja musiikkitapahtumia. Parppeinpirtti on laajentunut kulttuuriperinteen keskukseksi, jossa järjestetään kansainvälisiä seminaareja ja kursseja. Karhuperinne elää vahvana, ja Ilomantsin karhufestivaali on noussut Euroopan tunnetuimpien luontotapahtumien joukkoon.
Kun muualla maailmassa etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin, Ilomantsi seisoo vahvana esimerkkinä siitä, miten pieni yhteisö voi kukoistaa, kun se päättää ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Täällä ihmiset elävät luonnon kanssa, eivät sitä vastaan – ja se on tehnyt Ilomantsista paikan, johon halutaan jäädä.